Mustikka pitää puukaupasta

Harvenna metsääsi ajoissa

Mustikka on yksi metsän parhaista tuotteista

Metsä tuottaa puutavaran ohella monia muita hyödykkeitä ja metsää voi hoitaa varpujen kuntoa ylläpitävällä tavalla. Liiallinen valo tai varjo heikentää mustikan elinmahdollisuuksia. Parhaimmillaan mustikkaa voi kertyä hehtaarille toista sataa kiloa, joten sillä on myös taloudellistakin merkitystä.  Metsän rakenteen vaikutuksesta mustikan elinvoimaisuuteen löytyy tutkimuksia (Miina J. ym. 2010 For. Eco. and Man. 259). Tärkeää on harventaa metsä ajoissa, mikä sopii hyvin yhteen peitteellisen metsänhoidon kanssa. Myös kuusen taimettuminen on parhaimmillaan, kun mustikka voi hyvin.

Varvukko on marjasatoineen todella tärkeä monille lajeille. Esimerkiksi kanalintupoikueet käyttävät sitä suojana ja ravinnoksi hyvin miellään. Jälleen hyvä syy tulla meille palveltavaksi! Tehdään luontoarvoja säästävä puukauppa.

Mustikan peittävyys on pienentynyt 1950- luvun jälkeen

Muutos on ollut suurin Lapissa ja Kainuussa. Pääsyy mustikan vähentymiseen on nuorten metsien osuuden kasvu. Ohutlehtisenä mustikka kärsii aukkojen kuivuudesta ja suorasta auringonpaisteesta. Myös hallavauriot ovat tavallisia hakkuuaukeiden äärevissä oloissa. Uudistusalojen maanmuokkaus on mustikalle haitallista, koska se tuhoaa maavarsia. Mustikkavarvikot ovat entistä heikompia myös varttuneissa metsissä.

Metsien tiheys on kasvanut 1950- luvun jälkeen, minkä seurauksena monet varttuneemmat metsät ovat mustikalle liian varjoisia (http://www.metla.fi/asiakaslehti/2001/2001-2/2001-2-hotanen.pdf 22.6.2016). Mustikan sekä muiden marjojemme satoennusteita laaditaan vuosittain (esim. Salo K. Luonnonvarakeskus).

Mustikasta tulossa hyvä sato, puolukasta keskinkertainen

Metsälehdessä 21.6.2016 julkaistun artikkelin mukaan mustikasta on Luonnonvarakeskuksen mukaan odotettavissa on keskimääräistä parempi, jopa runsas sato. Sen sijaan puolukan kukinta enteilee keskinkertaista satoa.

Mustikan pääsato kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun puolessa välissä, Pohjois-Suomessa pari kolme viikkoa myöhemmin.

Suomuurain on kukkinut aikaisin, Pohjois-Suomessakin jo toukokuun aikana. Kukinta on ollut runsasta Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, Lapin ja Kainuun alueilla kukkia on ollut jopa erittäin runsaasti. Kesäkuun myrsky on saattanut kuitenkin heikentää satoa etenkin Pohjanmaan alueella.